Työttömyysturvaan suunnitellut lakimuutokset
Uuden hallituksen hallitusohjelmassa on paljon muutoksia työttömyysturvaan ja ne tulevat vaikuttamaan jokaiseen, joka saa työttömyyspäivärahaa. Ilmoitamme lakimuutoksista ja niiden etenemisestä, kun uutta ja tarkempaa tietoa saadaan.
Hallitusohjelmassa olevat muutokset:
Hallitusohjelman mukaan lakiuudistusten ja leikkausten pitäisi tulla voimaan jo vuonna 2024. Hallitusohjelmassa sovitut uudistukset ja leikkaukset eivät ole siis vielä voimassa. Niihin voi tulla muutoksia ja osa ei välttämättä toteudu.
Työttömyysturvan taso laskee kahden kuukauden jälkeen
Hallitusohjelmassa on sovittu, että työttömyysturvan määrä laskee
- 80 % tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon jälkeen (noin kaksi kuukautta) ja
- 75 % tasolle alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen (noin kahdeksan kuukautta).
Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta ja taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.
Lapsikorotus poistetaan
Hallitusohjelman mukaan lapsikorotukset poistetaan. Nykyään ansiopäivärahassa on maksettu lapsikorotuksia enintään kolmesta alle 18-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotukset ovat olleet keskimäärin noin 150–285 euroa kuukaudessa, ja noin joka kolmas ansiosidonnaisen saajista sai lapsikorotusta.
300 euron suojaosasta työtuloille luovutaan
Hallitusohjelman mukaan työtulon suojaosa poistetaan. Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Viime vuonna 39 % ansiopäivärahan saajista sai päivärahaa osittaisen työskentelyn ajalta. 300 euron suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden. Muutos siis leikkaa etuutta enintään 150 euroa kuukaudessa.
Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada vasta vuoden työskentelyn jälkeen
Hallitusohjelman mukaan ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu. Nykyään ansiosidonnaista päivärahaa voi saada noin puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Jatkossa vaadittaisiin vuoden työskentely ennen kuin päivärahaa voi saada.
Muutos vaikuttaa varsinkin nuoriin, joiden työura on vasta alkanut ja niihin, joiden työura on ollut katkonainen.
Hallitusohjelmassa sovittiin myös, että palkkatukityö ei enää kerrytä työssäoloehtoa. Nykyään palkkatukityö kerryttää työssäoloehtoa 75 % osuudella. Tämä muutos vaikuttaa varsinkin pitkäaikaistyöttömiin.
Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään
Hallitusohjelman mukaan omavastuuaika pidennetään seitsemään päivään. Nykyään omavastuuaika on viisi työtöntä arkipäivää eli viikko ja jatkossa omavastuuaika olisi noin 1,5 viikkoa. Muutos tulee vaikuttamaan lähes kaikkiin ansiopäivärahan saajiin.
Lomakorvauksen jaksotus palautetaan
Hallitusohjelman mukaan lomakorvauksen jaksotus palautetaan. Tämä tulisi tarkoittamaan, että jos henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.
Nykyisin lomakorvaus ei vaikuta ansiopäivärahaoikeuden alkamiseen. Säädös oli kuitenkin työttömyysturvalaissa vuoteen 2012 asti.
Ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan
Hallitusohjelmassa on sovittu myös, että ikäsidonnaisista poikkeuksista luovutaan. Ikä vaikuttaa moneen työttömyysturvan osa-alueeseen:
- 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.
- 58 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada ansiosidonnaista 500 päivältä 400 päivän sijaan.
- 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Nykyään päivärahan määrä ei voi laskea enää sen jälkeen, kun työssäoloehto täyttyy uudestaan, kun henkilö on täyttänyt 58 vuotta.
- 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymistä edistävässä palvelussa.
Lisäksi työttömyysturvalaissa säädetään 55 vuotta täyttäneiden muutosturvasta.
Hallitus ei ole tiedottanut tarkemmin, koskeeko kirjaus kaikkia ikäsidonnaisia poikkeuksia.
Ansiopäivärahan euroistaminen
Hallitusohjelmassa on sovittu työttömyysturvan euroistamisesta. Euroistaminen tarkoittaa, että päivärahaoikeus ei riippuisi työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä. Riittävää työttömyyttä edeltävä työskentelyä arvioitaisiin ainoastaan palkan perusteella.
Tällä hetkellä ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt 18 tuntia viikossa noin puolen vuoden ajan. Sen sijaan edellytettäisiin, että henkilö on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran. Viime hallituksen aikana valmistellussa euroistamismallissa minimipalkka oli noin 860 euroa.
Vaikka euroistaminen koskee kaikkia ansiopäivärahan saajia, mutta käytännössä muutos vaikuttaa pääasiassa niihin henkilöihin, joiden työtunnit ja palkka jäävät lähelle laissa määriteltyjä vähimmäisrajoja.
Vuorotteluvapaajärjestelmä lopetetaan
Hallitusohjelman mukaan vuorotteluvapaajärjestelmä lopetetaan. Vuorotteluvapaalle jäävien osuus on vähentynyt jo usean vuoden ajalla ja vuonna 2022 vuorotteluvapaalle jäi 5300 henkilöä.
Kansaneläkeindeksi jäädytetään
Hallitusohjelman mukaan kansaneläkeindeksi jäädytetään etuuksien osalta. Tämä tarkoittaa, että etuudet eivät nouse kuluttajahintojen nousujen myötä. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa ansiosidonnaisen tasoon kaikkien saajien kohdalla.
Lähde tyj.fi